mielenterveystyö

Ihme juttu: ihmisellä on aivojen lisäksi kolme aatospajaa

   Jo pitkään on tiedeyhteisöissä ollut yksimielisyys siitä, että ajattelu on ihan muuta kuin aivoprosessi. Eihän aivoprosessi voi olla huono tai hyvä mutta ajatus voi. Ei vaikkapa talo mahdu aivoprosesseihin mutta ajatuksiin se sopii. Eikä aivoprosessia voi olla ilman kahden ihmisen ajatuksia uusien aivojen synnyttämisestä.  Nykyisin tämmöseen on tulossa tärkeitä lisiä.

  Jo 1980-luvulla tieteilijät rupesivat väittämään, että kauan tunnettu ilmiö, sydämen autoregulaatio (toiminnan säätely ilman ulkopuolista vaikuttamista), on yllättävän laaja-alaista. Sydän ei olekaan pelkkä veripumppu. Vähitellen löydettiin sitten hermosoluja, joita aikaisemmin oletettiin olevan vain keskushermostossa ja isoissa aivoissa. Nämä sydämen neuronit osallistuvat sydämen toiminnan ohjauksen lisäksi aivojen ohjailuunkin. Aivojen tärkeä emotionaalinen kohta amygdala nimittäin tarkentuu tällaiseksi ohjailun kohteeksi. Ikivanha huudahdus ”kuuntele, mitä  sydämesi sinulle sanoo”, saa näin ihan uutta painotusta.  Sydämen pikkuaivot käsittelevät tunteellisia ongelmia. Ehkä viimeisin tätä teoriaa vahvistava artikkeli on D. Patersonin ”The Human Heart has a Mind of its Own”, joka on julkaistu tämän vuotisessa Learning Mind lehdessä.   

  Jo 1990-luvulla tutkijaryhmät rupesivat myös ihmettelemään suoliston ajattelu- ja päätöstoimintaa. Suolistoa on ruvettu pitämään aivoina, joilla on neljänlaisia yhteyksiä ”vanhoihin aivoihin”: omituinen kiertäjähermo nervus vagus, immuunivälittäjäaineet, suolistohormonit ja suolistomikrobien niin sanotut signaaliaineet.  Näin suolisto ajattelee valmiiksi sellaisia ajatuksia, jotka ovat aivoajatuksille välttämätöntä perustaa eikä aivojen tarvitse siitä huolehtia. Esimerkiksi vanha muinaisten roomalaisten huudahdus ”täysinäinen vatsa se mielellään opiskelee” saa ihan uutta painotusta.   Tutkija E. Mayer on kuvannut tällaista teoriaa muun muassa tänä vuonna kirjassaan ”The Mind-cut conection”, jonka on New Yorkissa kustantanut Harper Collins Publishers. 

  Eipä ole kaukana sellainenkaan teoria, että Ihmisen jalkovälistä löydetään aivosoluja, jotka ovat mukana tekemässä elämän tärkeitä päätöksiä.  Onhan kirjoissa ja taide-esityksissä tuhansia elämäntarinoita, joissa väkisin tulee mieleen kysymys: ajattelikohan tuo nyt vain jalkovälillään eikä aivoillaan. Tulevaisuuden oppikirjoissa lukisi sitten sellaista, että ihmisen ajattelu tapahtuu A) jalkovälissä, B) suolistossa, C) aivoissa ja D) sydämessä.  Arkimeden lakikin on ”säädetty” näissä neljässä ihmisen osassa.

  Niin liittyypä tähän semmostakin, että jo 1970-luvulla löydettiin ihmisiä, joilla oli aivoista jäljellä vain pieni prosenttimäärä mutta älykkyys ja muukin toimintakyky oli normaalien rajoissa.  Mitenkähän käy sellaisellekin, kun nykyisin vakiintuneesti vaikkapa sanaillaan: ”mitähän tuonkin aivoissa pyörii” tai ”käytä nyt vähän aivojasi”.  Elekielessäkin ajattelutoimintaan viitataan pään ja samalla aivojen osoittelulla.  Aivokapasiteetti ja aivovuotokin ovat lähinnä ajatteluun viittaavia termejä ja siis vääriä.  Jotenkin kuitenkin on vallassa esimerkiksi sellainen toimintamalli, että masennus on silloin saatu kukistettua, kun masennukseen kuuluvat aivoprosessit on saatu hallintaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Kiitos, tämä oli piristävän mielenkiintoinen blogi.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Väitetään myös,että muisti toimii solutasolla. Voisiko olla niin, että koko ihminen tuntee, ajattelee, toimii jne? Jos informaatio liikkuu solutasolla, niin miksei kaikki muukin.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Eräs asioihin perehtynyt tuttavani on puhunut näistä asioista usein. Hän puhuu jotain Teslan-aalloista joilla voidaan vaikuttaa toiseen ihmiseen. Se olisi muka ajatusten siirron perusta?

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Usein on niin, että jos, varsinkin ikääntynyt ihminen päättää kuolla, niin se tapahtuu. Toisaalta ihmeparanemiset voisivat olla edelliselle vastakkainen ilmiö. Siihenkin on usein kuvattu liittyvän voimakas tahtotila. Lieneekö kyse ajatuskeskuksista vai jostakin muusta, mutta nuo tapaukset kertovat ainakin sen, että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus.

Toimituksen poiminnat